Ota yhteyttä

Mindfulness ja hyvä muisti – tehoa työhön

Miten mindfulness ja hyvä muisti liittyvät yhteen? Tästä blogikirjoituksesta löydät sekä vastauksen, että pienen mindfulness-harjoituksen.

Aiemmin kirjoittamassamme blogissa, 3 vinkkiä työhyvinvointiin, kerroimme kuinka meillä Kuululla huolehditaan säännöllisen kuntosaliohjelmien, ravintovalmennuksen sekä työyhteisövalmennuksen lisäksi koko porukan työhyvinvoinnista. Yhtenä tärkeänä työhyvinvointia edistävänä tekijänä nostin esille mindfulnessin eli tietoisen läsnäolo taitojen harjoittamisen.

Miten mindfulness liittyy hyvään muistiin?

Mindfulness, on yksi ehkä tunnetuimmista ja tehokkaimmista hyvinvointia edistävistä stressin hallintamenetelmistä, mutta miten se oikein liittyy hyvään muistiin?

Työelämästä on omalla tavallaan tullut viimeisen parin vuosikymmenen aikana aivojen kannalta haastavampaa. Päivittäin teemme monia asioita yhtä aikaa ja moni asia ikään kuin vaatii huomiotamme samaan aikaan.

Sähköpostit, puhelimen pirinä ja merkkiäänet, ympärillä oleva hälinä tai mielenkiintoiset keskustelut jakavat huomiotamme jatkuvasti. Poukkoilu ja huomion jakaminen useamman asian välillä kuormittavat aivoja ja erityisesti muistiamme.

Toisinaan voi alkaa tuntua siltä, että muisti pettää, kun on niin paljon asioita meneillään. Itse asiassa suurin osa arjen unohteluista johtuu huonosta keskittymisestä.

Keskity ja muistat paremmin

Olet varmasti huomannut joskus kirjaa lukiessasi mielesi vaeltaneen ihan muualla. Jonkin ajan kuluttua olet ehkä todennut, ettet muista juuri mitään lukemastasi kirjasta, koska et oikeasti keskittynyt lukemiseen. Sama koskee nimien muistamista. Jos keskityt siihen, mitä sanot tai miten esittelet itsesi, kun kohtaat uuden ihmisen, todennäköisesti unohdat keskittyä, olla tietoisesti läsnä ja kuunnella juuri sillä hetkellä, kun toinen sanoo oman nimensä.

Hyvästä keskittymiskyvystä, tarkkaavaisuudesta ja tietoisesta läsnäolosta on todella paljon apua, kun haluat kehittää paremman muistin. Ja nimenomaan tässä, mindfulness-harjoituksista on paljon hyötyä.

Useiden tutkimusten ja myös oman kokemukseni mukaan tietoisen läsnäolon harjoittaminen parantaa tarkkaavaisuutta ja vahvistaa kykyä keskittyä pitkäjänteisesti. Tutkimusten mukaan mielen poukkoilu vähenee ja samalla työmuistin suorituskyky kasvaa.

Säännöllinen harjoittelu näkyy konkreettisesti myös aivoissa. Se vahvistaa muun muassa etuaivokuoren toimintaa ja lisää aivojen harmaata ainetta alueilla (hippokampus), jotka liittyvät oppimiseen ja muistitoimintoihin. Lisäksi stressihormonien kuten kortisolin määrä aivoissa vähenee harjoittelun myötä. Stressihormonit vaikuttavat muistin toimintaan negatiivisesti.

Jo muutamien viikkojen säännöllinen päivittäinen tietoisen läsnäolon harjoittamisen on todettu parantavan keskittymiskykyä, muistia ja tiedonkäsittelyyn liittyvää suorituskykyä.

Tutustu tarkemmin tutkimuksiin:

Mindfulness-harjoitteissa keskeisenä on huomion suuntaamisen ja keskittämisen harjoittaminen sekä tietoinen nyt-hetken havainnointi.  Yksinkertaisuudessaan mindfulness-harjoitteissa suunnataan huomio johonkin valittuun kohteeseen, kuten hengitykseen ja pyritään pitämään se siinä. Mikäli huomio jossain vaiheessa herpaantuu, tuomme sen yhä uudelleen takaisin hengitykseen. Tällä tavoin keskittymiskykymme harjaantuu. Sen monimutkaisempaa harjoittelun ei tarvitse olla.

Kokeile seuraavaa mindfulness-harjoitusta tulevan 14 päivän ajan ja laita merkille sen vaikutus arkeesi. Voi olla, että huomaat jo ensimmäisten viiden päivän jälkeen joitain positiivisia vaikutuksia.

10 minuutin istumameditaatio

Asetu harjoitusta varten haluamaasi istuma-asentoon. Suosittelen kuitenkin sellaista asentoa, missä pysyt hereillä.

Kun aloitat, voit sulkea silmäsi kevyesti ja sen jälkeen kiinnittää huomiosi hengitykseen. Alkuun voit seurata hetken aikaa vapaasti hengitystäsi, sen liikettä sekä hengitykseen liittyviä tuntemuksia kehossasi.

Keskitä sitten huomiosi yhteen kohtaan, jossa voit helposti tuntea hengityksen liikkeen. Tämä, huomion keskipiste, on ankkurisi tämän istumameditaation ajan. Kohta, jossa huomiosi lepää samalla, kun hengität. Se voi olla vatsa, jossa tunnet helposti nousevan ja laskevan liikkeen tai nenä/suu, joissa tunnet ilmavirran liikkeen, kun hengität sisään ja ulos. Tai jokin muu kohta kehossasi.

Mikäli mielesi lähtee vaellusreissulle ja kun huomaat, että huomiosi on jossain muulla kuin ankkurikohdassasi, palauta huomiosi jälleen takaisin ankkurikohtaan – lempeän kärsivällisesti yhä uudelleen.

Vinkki:

Jos mieli vaeltaa (näin käy jossain kohtaa), on hyvä laittaa merkille, mikä vei huomiosi toisaalle ja tuoda sitten huomio takaisin kohtaan, johon alunperin päätit keskittää huomiosi.

Jos tuntuu vaikealta keskittyä ja pitää huomio yhdessä kohtaa, niin voit laskea tovin aikaa hengitystäsi yhdestä kymmeneen ja sen jälkeen palata tähän varsinaiseen harjoitukseen.

Jäikö jokin asia mietityttämään? Ota yhteyttä ja katsotaan mitä voimme tehdä yhdessä!

Ota yhteyttä