Nettisivujen hyvä käyttökokemus - Kuulu

Oletko koskaan miettinyt, miksi viihdyt joillakin nettisivuilla pidempään kuin toisilla? Kun avaamme nettisivut, kohtaamme ensin käyttöliittymän. Käyttökokemus astuu kuvaan heti, kun alamme navigoimaan sivustolla ja klikkailemaan linkkejä sekä painikkeita.

Käyttökokemuksen suunnittelussa on kysymys tunteista. Miltä palvelun käyttäminen käyttäjästä tuntuu? Ihmisen psykologian perusteiden ymmärtäminen auttaa hyvän käyttöliittymän ja käyttökokemuksen suunnittelussa. Sen avulla suunnittelija pystyy ymmärtämään miten käyttäjä hahmottaa palvelun ja mitkä asiat ylipäätään vaikuttavat hänen käyttäytymiseensä verkossa.

Tärkeimmät psykologiset aspektit, jotka on hyvä huomioida

Tutustutaanpa muutamiin tärkeimmistä psykologisista aspekteista, jotka jokaisen UI/UX suunnittelijan tulisi huomioida suunnitellessaan nettisivuja tai verkkokauppaa.

1. Valinnan vaikeus

   Aivomme on ohjelmoitu hahmottamaan ensin kokonaisuuksia, jonka jälkeen alamme vasta hahmottamaan yksityiskohtia. Hahmotamme myös ensin sellaiset asiat, jotka ovat meille ennestään tuttuja. Mitä enemmän ihmiselle annetaan vaihtoehtoja, sitä enemmän aikaa ja vaivaa kuluu päätöksentekoon (Hick’sin laki). Mikäli käyttäjä kohtaa liian paljon vaihtoehtoja eikä pysty tekemään päätöstä seuraavasta askeleesta hän todennäköisesti turhautuu. Turhautuminen voi puolestaan johtaa sivustolta poistumiseen.Liian suuri vaihtoehtojen määrä voi myös johtaa hätiköityihin päätöksiin eli tehdään päätöksiä liian nopeasti. Kun vaihtoehtoja on liikaa ei kärsivällisyys riitä tutustumaan niihin kaikkiin. Tämä johdosta klikataan summassa jotain, että päästään eteenpäin. Mahdollisuus päätyä väärän sisällön pariin kasvaa ja se jos mikä saa käyttäjän turhautumaan.

   Informaatiota kannattaakin tarjota pienissä erissä kerrallaan. Verkkokauppojen ostoprosessit toimivat tästä hyvänä esimerkkinä. Hyvissä verkkokaupoissa asiakkaalle esitellään yksi asia kerrallaan. Yhdessä vaiheessa esitellään ostoskorissa olevat tuotteet, toisessa vaiheessa käsitellään asiakkaan osoitetietoja ja niin edelleen. Näin varmistetaan, että käyttäjä pystyy keskittymään yhteen asiaan kerrallaan ja mahdollistetaan hänelle mahdollisimman sujuva käyttökokemus. Informaation selkeä ryhmittely auttaa myös hahmottamaan tarjolla olevaa sisältöä ja ohjaa käyttäjää sivustolla eteenpäin halutun sisällön pariin.

   Yllä näkyvässä verkkokaupassa vierailijalle tarjotaan sopiva määrä vaihtoehtoja selkeästi ryhmiteltynä, joka helpottaa valintaa.

   

    

2. Kognitiivinen kuorma

   Mitä enemmän tietoa joudumme käsittelemään, sitä vaikeampi meidän on keskittyä olennaiseen. Tässä yhteydessä puhutaankin usein kognitiivisesta kuormasta. Se tarkoittaa yksinkertaisesti käytetyn ajatustyön määrää jonkin tietyn asian suorittamiseen. Kognitiivisesta ylikuormituksesta puhutaan silloin, kun työmuisti saa enemmän tietoa kuin se pystyy käsittelemään. Tämä johtaa turhautumiseen ja hankaloittaa kykyä tehdä päätöksiä.Suunnittelijan tehtävänä on vähentää käyttäjälle aiheutuvaa kognitiivista kuormaa mm. poistamalla käyttäjälle turhia toimintoja, viestejä ja visuaalisia elementtejä. Kognitiivista kuormaa voidaan vähentää myös pitäytymällä mahdollisimman pitkälle käyttäjälle jo entuudestaan tutuissa asioissa.

3. Huomion kiinnittäminen.

   Kun ihmiselle esitetään useita samankaltaisia ärsykkeitä yhtä aikaa jää niistä parhaiten mieleen se, joka eroaa muista eniten (Von Restorff -ilmiö). Esimerkiksi, kun henkilö tutkii ostoslistaa, jossa yksi tuote on korostettu kirkkaan punaisella hän muistaa punaisella kirjoitetun tuotteen parhaiten. Nettisivujen suunnittelussa haluttu asia tai toiminto voidaan erottaa muista esimerkiksi muodon, koon, asettelun tai värin perusteella. Tekstisisällössä avainsanojen lihavointi tai kursivointi, auttavat tärkeiden viestien erottautumisessa.

   Canva haluaa kiinnittää vierailijan huomion Pro-hinnoittelusuunnitelmaan käyttämällä turkoosia kehystä ja painiketta, jolloin haluttu palvelu erottuu joukosta.

   

    

4. Sarja-asema

   Ihmisillä on taipumus muistaa sarjan ensimmäiset ja viimeiset asiat parhaiten. Tällöin puhutaan sarja-asema -ilmiöstä, jossa kohteen sijainti ketjussa vaikuttaa muistamisen tarkkuuteen. Sarja-asema -ilmiö jaetaan yleisesti kahteen käsitteeseen:

• Ensisijaisuusvaikutus : Asiat, jotka on esitetty ketjun alussa, muistetaan suuremmalla tarkkuudella kuin asiat, jotka sijaitsevat ketjun keskikohdassa.
• Viimeaikainenvaikutus: Asiat, jotka on esitetty ketjun lopussa, muistetaan suuremmalla tarkkuudella kuin asiat, jotka sijaitsevat ketjun keskikohdassa.

Otetaanpa esimerkiksi Google-haku ja erityisesti hakumainonta, jossa hakutuloksen parhaimmat paikat on varattu etusivun ylä- ja alaosaan. Ei myöskään ole sattumaa, että törmäät verkkosivuilla usein ensimmäisenä yrityksen uusimpaan tuotteeseen. Näyttämällä sinulle uusimman tuotteen ensin varmistetaan, että kyseinen tuote pysyy mielessäsi pisimpään.