Kun olemme erilaisissa vuorovaikutustilanteissa – pidämme puheenvuoroja tai koulutamme, tapaamme asiakkaita tai keskustelemme työyhteisössä – viestimme aina sekä kielellisesti että nonverbaalisesti.

Nonverbaalisella viestinnällä tarkoitetaan viestinnän sanatonta ulottuvuutta eli esimerkiksi eleitä, ilmeitä, kehonasentoja, äänen ominaisuuksia ja sitä, miten käyttää tilaa ympärillään.

Nonverbaalisen viestinnän rooli on yhtä merkittävä kuin kielellisen viestinnänkin, eikä niitä ole syytä erottaa toisistaan. On kuitenkin hyvä tunnistaa erilaisia nonverbaalisen viestinnän piirteitä, koska nonverbaali viesti voi täydentää verbaalista viestiä tai korvata tai kumota sen kokonaan.

Tiedostettua tai tiedostamatonta

Sanaton viestiminen voi olla tiedostettua ja harkittua tai täysin tiedostamatonta. Se voi olla myös monimerkityksellistä eli sitä saatetaan tulkita toisella tavalla, miten viestijä on sen tarkoittanut.

Varsinkin eri kulttuureissa nonverbaaliset viestit – esimerkiksi ihmisten välinen tilankäyttö, katsekontaktin ottaminen tai pukeutuminen – voidaan tulkita eri tavoin. Kun Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on tapana katsoa keskustelukumppania suoraan silmiin, joissakin Aasian maissa jatkuva katsekontakti voidaan kokea hyökkääväksi ja röyhkeäksi.

Koska työyhteisöt ja asiakassuhteet ovat yhä kansainvälisempiä, nonverbaalisen viestinnän kulttuurierot on hyvä tiedostaa ja tunnistaa.

Nonverbaalisen viestinnän eri osa-alueet

Nonverbaalinen viestintä voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin:

  1. kinesiikka
  2. puheen paralingvistiset piirteet
  3. proksemiikka
  4. haptiikka
  5. fyysinen olemus ja artefaktit.

Kinesiikka on nonverbaalistaa viestintää, joka toteutuu kehoa käyttämällä. Kinesiikkaa ovat eleet, kehon erilaiset asennot ja liikkeet sekä silmien ja kasvojen ilmeet. Kinesiikan on sanottu olevan nonverbaalisen viestinnän ilmaisuvoimaisin osa-alue.

Tyypillisimpiä esimerkkejä ovat hymyileminen, katsekontaktin ottaminen tai sen vältteleminen, kulmien kohottaminen, pään nyökytykset sekä kehon eri asennot. Niiden avulla voidaan ilmaista tunteita ja säädellä vuorovaikutusta.

Kasvojen ilmeet voivat olla lyhytaikaisia ja kestää vain hetken (yllättyminen) tai säilyä pitempään (viha). Eri ilmeillä voi yrittää peittää todelliset tunteensa. Tutkimusten mukaan ihmisellä on kuusi universaalia ilmettä – onnellisuus, surullisuus, yllättyneisyys, pelko, inho ja viha – jotka ilmenevät kulttuurista riippumatta suunnilleen samalla tavalla.

Eleiden avulla, esimerkiksi käsien liikkeillä, voidaan painottaa jotain tiettyä osaa sanoman sisällössä, havainnollistaa ja jaksottaa puhetta. Esimerkiksi sormen laittaminen suun eteen hiljaisuuden merkiksi korvaa verbaalisen pyynnön hiljaa olemisesta.

Erilaisilla kehonasennolla pystyy viestimään toiselle vaikkapa läheisyyttä tai etäisyyttä. Nojautumalla kohti keskustelukumppania tai vetäytymällä tästä kauemmaksi, viestii sanattomasti toiselle mielipiteensä.

Miten sanon asian?

Puheen paralingvistiset piirteet eli äänen ominaisuudet liittyvät siihen, miten asia sanotaan. Onko puhujan ääni voimakas vai hiljainen, onko puheen tempo nopea vai rauhallinen ja millaisella äänenkorkeudella puhutaan.

Matala ääni ja rauhallinen tempo antavat erilaisen viestin kuin nopeatempoinen ja korkea ääni. Huutamalla tai kuiskaamalla sanottu asia saa täysin erilaisen merkityksen. Myös se, miten tauottaa puhettaan ja miten artikuloi sanoja, menevät kategoriaan, miten asia sanotaan.

Vuorovaikutustilanteen kontekstilla eli sillä, kenen kanssa puhumme, on luonnollisesti oma vaikutuksensa. Virallisessa esiintymisessä puhumme eri tavalla kuin illanvietossa kavereiden kanssa, oman lapsen kanssa toisin kuin työkaverin.

Suhteellisen pysyvät paralingvistiset piirteet kertovat puhujan sukupuolesta ja iästä, vaihtelevat piirteet tuovat esille puhujan tunteita ja asenteita. Kaikki edellä mainitut piirteet vaikuttavat kuitenkin kuulijoiden tulkintoihin puhujasta ja sanoman sisällöstä.

Miten käytän tilaa?

Proksemiikka eli tilankäyttö ja haptiikka eli koskettamalla viestiminen liittyvät molemmat fyysiseen kontaktiin. Proksemiikalla tarkoitetaan sitä, miten henkilö asettuu tilaan tai millaisen etäisyyden hän valitsee muihin vuorovaikutustilanteen henkilöihin nähden.

Proksemiikassa puhutaan usein reviiristä, jonka henkilö haluaa eri tilanteissa säilyttää ympärillään. Henkilökohtaisen tilan tarve on paitsi yksilöllistä myös konteksti- ja kulttuurisidonnaista.

Bussissa tai odotusaulassa toiset valitsevat aina tyhjän penkkirivin ja toiset sen, jossa on jo muita. Koulun kevätjuhlassa on ehkä helpompi istahtaa ventovieraan viereen kuin sellaisessa kontekstissa, jossa ei ole mitään yhteistä nimittäjää.

Haptiikalla tarkoitetaan erilaisia tapoja koskea vuorovaikutuskumppaneita. Kätteleminen, halaaminen, poskisuudelmat tai koskettamalla lohduttaminen tai kannustaminen ovat kaikki esimerkkejä haptiikkaan kuuluvasta nonverbaalisesta viestinnästä. Työyhteisöstä ja ystäväpiiristä oppii nopeasti tunnistamaan, kenelle halaaminen on luontevaa ja kenelle se on kauhistus.

 Miltä näytän?

Fyysisellä olemuksella ja artefakteilla viitataan staattiseen nonverbaaliseen viestintään, joka ei merkittävästi muutu yhden vuorovaikutustilanteen aikana.

Henkilön fyysinen koko, sukupuoli tai etninen tausta voivat vaikuttaa ensivaikutelmaamme tai tekemiimme tulkintoihin meille tuntemattomasta ihmisistä. Tulkinnat saattavat olla helposti stereotyyppisiä esimerkiksi ihonvärin tai uskonnon perusteella. Myös (nuoret) naiset voivat joutua kokemaan tytöttelyä, vaikka olisivat oman alansa arvostettuja asiantuntijoita.

Kun nonverbaalisessa viestinnässä puhutaan artefakteista, tarkoitetaan vaatteita, koruja ja meikkejä, jotka olemme valinneet. Ne vaikuttavat siihen, millaisen kuvan itsestämme annamme.

Vaatteiden perusteella tehdyt tulkinnat voivat kuitenkin olla helposti stereotyyppisiä. Jos vierekkäin on vaikkapa laadukkaasti pukeutunut ja nuhjuisesti pukeutunut ihminen, laadukkaasti pukeutunut ihminen saatetaan kokea vakuuttavammaksi viestijäksi.

Pukeutumisella ilmennetään myös ammattilaisuutta, josta hyvänä esimerkkinä lääkärin valkoinen takki sekä poliisin, palomiehen tai sotilaan uniformu.

Tunnistatko sinä, millaista nonverbaalista viestintää käytät erilaisissa vuorovaikutustilanteissa?

Miten selätän esiintymisjännityksen?

Esiintymisjännitys on mahdollista saada kuriin näillä vinkeillä.

Esiintyminen

10 vinkkiä vaikuttavaan esiintymiseen

Miten tehdään vaikuttava ja vakuuttava esitys? Lue vinkit!

Esiintyminen

23.05.2019

Tehotiimi @mpkarlin ja @tittamaritta kävivät Helsingissä! Kuvausreissulle pääsi matkaan myös valtaosa Oulun toimiston kuvauskalustosta #kuulutravels

18.04.2019

Teimme Prime Salesille rekrytointikampanjoita, joilla saavutettiin loistavia tuloksia! Kampanjan ansiosta Prime Sales sai 200 työhakemusta. Toteutimme kampanjoiden visuaalisen ilmeen sekä markkinoinnin digikanavissa.

Mitä Prime Salesin toimitusjohtaja Joonas Puurunen on mieltä yhteistyöstämme? Katso video!

KAMPANJAN TAVOITE
Tavoittaa suuri määrä ihmisiä ja innostaa heidät hakemaan työtä Prime Salesilta. Kaikki kampanjan verkkosivuliikenne ohjattiin laskeutumissivulle primesales.fi/rekry, jossa tavoitteena oli hakemuslomakkeen lähetys.

ASIAKKAAN HAASTE
Kohderyhmää, jolle viestiä rekryviestiä verkossa jaetaan, oli vaikea määritellä, koska Prime Salesin työntekijöitä ei rajaa esimerkiksi demografia tai koulutus. Lisäksi uupui idea kampanjan visuaalisesta ilmeestä.

KAMPANJAN AJANKOHTA
Talvi 2018–2019

KUULUN TOTEUTTAMAN KOKONAISUUDEN SISÄLTÖ
Kuulu toteutti kampanjat digikanaviin. Lisäksi Prime Sales hyödynsi kampanjan aineistoa mm. kohdatessaan työnhakijoita messuilla.
- kampanjan visuaalisen ilmeen ja mainostekstien suunnittelu
- mainoskuvien toteutus eri medioihin
- kampanjan laskeutumissivun kuvitus verkkosivustolla
- Facebook
- Instagram Stories
- digitaulut
- rollupit
- julisteet
- flyerit
- suunnitelman kanavista, joissa rekrymainontaa tehdään
- suunnitelma tarvittavista mainoseuroista ja niiden jakautumisesta kanavittain
- jatkuva kampanjoiden seuranta ja optimointi, jotta asiakas sai parhaan mahdollisen vasteen kampanjoinnilleen.
- mainoskampanjoiden toteutus Google Adsiin, Facebookiin ja Instagramiin

Sovittujen raamien puitteissa Kuulu teki päätöksiä viikoittaisista toimenpiteistä digikanavissa proaktiivisesti. Asiakkaalta pyydettiin vahvistus suurempiin muutoksiin.

KAMPANJAN TULOS
Kampanjan tuloksena Prime Salesilla on aloittanut talven aikana useita kymmeniä uusia työntekijöitä. Kampanjointia jatkettiin vielä kesätyöteemalla ja sen myötä Primen kesätyösopimukset oli tehty valmiiksi jo maaliskuussa. Prime Sales koki saaneensa riittävän määrän hyviä työhakemuksia, jotta saatiin palkattua sopivia tekijöitä. Yhteistyö jatkuu nyt hyvin ketteränä, kun molempien osapuolten työtavat ovat tiedossa.

Katso videolta, mitä Prime Salesin toimitusjohtaja, Joonas Puurunen, kertoo yhteistyöstä.