Selkokieli on yleiskielen tavoin suomen kielen kielimuoto. Se ei siis tarkoita vain selkeää kirjoittamista, vaan on oma kielimuotonsa. Voit kuitenkin käyttää selkokielen periaatteita muussakin kirjoittamisessa, kun haluat kirjoittaa selkeää ja ymmärrettävää tekstiä. Näin varmistat, että saat viestisi läpi lukijalle.

Selkokielen perusteet ovat samat kuin yleiskielessä

Selkokieli on yleiskieltä helpompaa suomea, jota on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.

Selkokieli on saavutettavaa kieltä, jonka tarkoitus on auttaa tiedon saamisessa, lukemisessa ja omien ajatusten ilmaisemisessa. Selkokielessä on monia hyviä periaatteita, jotka auttavat viestin kirkastamisessa myös muussa kuin saavutettavassa tekstissä.

Sekä selkokielessä että muussakin kirjoittamisessa on oleellista kirjoittaa oikeaa ja hyvää suomea, eli noudata kirjoittaessasi yleisiä kirjoitusohjeita, kielioppisääntöjä ja kielenhuollon suosituksia.

Seuraavaksi käyn läpi sanaston, rakenteen ja kokonaisuuden kannalta, millaisia selkokielen periaatteita voit hyödyntää kirjoittamisessasi.

1. Sanasto

  • Käytä tuttua ja konkreettista sanastoa (linja-auto vs. julkinen kulkuneuvo)
  • Vältä erikoiskielen, jargonin ja murresanojen käyttöä (kokki vs. ammattimainen ruoanlaittaja)

Selkokielessä jokapäiväinen, tuttu sanasto on erityisen tärkeää. Voit selkokielen tavoin helpottaa huomattavasti tekstisi lukijaa valitsemalla tutumman sanamuodon vähemmän tutun sijaan.

Käytä siis sellaista sanastoa, mitä muutenkin yleisesti käytetään. Älä tarpeettomasti makeile vaikeilla termeillä – teksti ei ole uskottava, jos sitä ei ymmärretä.

  • Selitä käsitteet (call-to-action eli toimintakehote)
  • Havainnollista esimerkkien avulla (somekanavia ovat esimerkiksi Facebook ja Twitter; Someraivo tarkoittaa esimerkiksi sitä, että somessa leviää raivokas viesti, joka voi kohdistua tavallisiin ihmisiin, poliitikkoihin tai julkkiksiin.)

Käsitteiden selittäminen on hyvä myös hakukoneoptimoinnin kannalta, sillä selitteillä voit tuoda tekstiin käsitteiden synonyymeja ja näin auttaa tekstin löydettävyyttä hakukoneissa.

Vaikeita tai vähemmän tuttuja asioita on myös hyvä havainnollistaa esimerkkien avulla. Havainnollistavat esimerkit ovat tärkeitä varsinkin silloin, kun lukija ei ole alan asiantuntija.

  • Vältä lyhenteitä (esimerkiksi vs. esim.)
  • Harkitse tarkoin kielikuvien ja sanontojen käyttöä (juokseva asia, tulisilla hiilillä, kantaa kortensa kekoon, matti kukkarossa)

Lyhenteet ymmärrettävästikin lyhentävät tekstiä, mutta samalla ne katkovat ikävästi lukukokemusta. Ne myös tekevät tekstistä vaikeasti luettavan varsinkin silloin, kun lyhenne ei ole tuttu. Yleisesti lyhenteet kirjoitetaan auki leipätekstissä ja esimerkiksi taulukoihin lyhenteet sopivat hyvin. Valitse, että lyhenteitä yhtenäisesti joko käytetään tai ei käytetä.

Selkokielessä tavoitellaan konkreettista sanastoa ja jos kielikuvat lukee konkreettisina, ne totta kai vaikuttavat kummallisilta. Parhaimmillaan kielikuvat kuitenkin rikastuttavat tekstiä ja pahimmillaan tuovat turhia kliseitä siihen. Vältä siis ainakin kuluneimpien kielikuvien käyttöä.

2. Rakenne

  • Käytä rakennetta, jossa joku tekee jotain (Virtaset perustivat vuonna 2015 someen ryhmän, jota seuraa nyt miljoona ihmistä vs. Virtasten somessa vuonna 2015 perustama ryhmä on saavuttanut miljoonan seuraajan määrän)
  • Käytä sinä-muotoa ja vältä passiivia (Lisää profiilikuva ja kirjoita kuvaus itsestäsi vs. Profiiliin lisätään kuva ja kuvaus itsestä)
  • Varo tarpeettomia ilmaisuja (Kirjaudu ulos Facebookista vs. Älä unohda kirjautua ulos Facebookista)

Suosi tavallisia suomen kielen rakenteita ja passiivin sijaan etsi lauseeseen aktiivinen tekijä. Voit kokeilla myös kieltomuotojen kääntämistä myöntömuodoksi, mikä yleensä parantaa tekstiä.

  • Suosi lyhyitä lauseita ja virkkeitä, jossa on yksi tärkeä asia yhdessä lauseessa
  • Sijoita tuttu asia lauseen alkuun ja uusi asia loppuun
  • Suosi suoraa sanajärjestystä (Graafikolla on mahdollisuus liukuvaan työaikaan vs. Liukuvaan työaikaan on mahdollisuus graafikolla)

Lyhyistä virkkeistä huolimatta älä kuitenkaan käytä pelkkiä päälauseita, muuten tekstistä tulee töksähtelevä. Sen sijaan käytä monipuolisesti päälauseita ja päälause–sivulause-pareja.

Suora sanajärjestys puolestaan auttaa keskittymään siihen, mikä on tärkeintä: aluksi esitellään tuttu asia (graafikko), jonka jälkeen voidaan antaa lukijalle lisätietoa (voi tehdä töitä liukuvasti).

  • Suosi tavallisia verbin taivutus- ja sijamuotoja (ilman somea vs. sometta)
  • Vältä lauseenvastikkeita (Copywriterin on mietittävä monia näkökulmia, kun hän kirjoittaa blogijuttua vs. Blogijuttua kirjoitettaessa copywriterin on mietittävä monia näkökulmia.
  • Vältä pitkiä määriteketjuja (sininen ja ohut kangas vs. syvänsininen, seitinohut ja läpihengittävä kangas)

Erilaisilla taivutus- ja sijamuodoilla saadaan vaihtuvuutta tekstiin. Mieti kuitenkin, mikä muodoista on tavallisempi ja suosi sitä.

Lauseenvastikkeet eivät ole huonoa suomea ja maltillisesti käytettynä ne tuovat vaihtelua tekstiin. Kuitenkin puhutussa kielessä lauseenvastikkeita käytetään harvoin. Hyvä ohje selkokielisyyteen on, että asiat sanotaan kuten puhekielessä.

Vältä siis ainakin monimutkaisia lauseenvastikkeita, joihin syntyy helposti epäselviä viittaussuhteita.

3. Kokonaisuus

  • Valitse lukijaa kiinnostava näkökulma
  • Herätä mielenkiintoa ja auta lukijaa tarttumaan tekstiin
  • Rajaa aihe ja etene johdonmukaisesti

Nämä periaatteet ovat aivan yhtä tärkeitä niin selkokielessä kuin kaikessa muussakin kirjoittamisessa. Kirjoita näkökulmasta, joka herättää lukijan mielenkiinnon. Tässä voit auttaa erityisesti otsikoinnilla, kuvilla ja paloittelemalla tekstiä kappaleisiin. Myös infograafit helpottavat asian sisäistämistä sekä selkokielessä että esimerkiksi blogiteksteissä.

  • Varo aukkoja sisällössä ja täydennä mahdolliset aukot
  • Vältä turhia viittauksia tekstin sisällä

Aukot huomaa tekstissä yleensä vasta lopuksi. Voit kuitenkin kiinnittää niihin huomiota jo kirjoittaessasi, samoin kuin viittauksiinkin. Viittauksia ei tarvitse kuitenkaan pelätä turhaan.

  • Kirjoita kohderyhmällesi sopivalla tyylillä

Tekstin yksinkertaistaminen saattaa luoda mielikuvan, että tyyli on opettavainen ja lapselle suunnattu. Kirjoita kuitenkin aina kohderyhmän mukaan – jos lukijana ovat aikuiset, kirjoita aikuisille.

Huomaathan myös, että selkeäkielisyys ei tarkoita tylsää tekstiä, vaan tyyli saa olla persoonallinen!

Tarkista, miten meni

  • Lue teksti huolellisesti läpi jonkin ajan kuluttua
  • Käytä tarvittaessa apuna tekstin kohderyhmän lukijoita
  • Mieti, ovatko kaikki yksityiskohdat tarpeen
  • Tarkista, sisältääkö teksti tarpeeksi uutta tietoa vai onko tekstiin jäänyt itsestäänselvyyksiä

Jos haluat tekstistä kokonaan saavutettavan, huomioi myös muut selkokielen periaatteet. Tällöin voit hakea julkaisullesi maksuttoman selkotunnuksen, josta sen tunnistaa selkokieliseksi.

Lähteet: Selkokeskus.fi (2015), Selkeää ja saavutettavaa viestintää (pdf)