Saavutettava sisältö auttaa viestisi ymmärtämistä. Saavutettavuudella tarkoitetaan esteetöntä verkkopalvelua: samalla tavoin kuin tosielämässä voidaan rakentaa ramppeja ja näin luoda esteetön kulku henkilölle, jolla on rajoitteita, myös verkkopalvelut voidaan rakentaa niin, että niitä voi käyttää rajoitteista huolimatta.

Saavutettavuuden huomiointi ei kuitenkaan auta vain pientä ryhmää, vaan siitä on hyötyä kaikille. Olen koonnut tähän viisi vinkkiä, miten voit huomioida sisällön saavutettavuutta verkkopalvelussa.

1. Käytä otsikkotyylejä

Parhaimmillaan pelkästään otsikoiden avulla saa hyvän käsityksen sisällöstä. Toimiva, looginen ja hierarkkisesti johdonmukainen otsikointi auttaa silmäilemään nopeasti, mistä sivun sisällössä on kyse. Puolestaan ruudunlukijaa käyttävät liikkuvat verkkosivusisällöissä otsikkotasojen avulla.

Suurimpaan pääotsikkoon eli H1-otsikkoon tiivistyy, mistä sivulla puhutaan. Ruudunlukijaa käyttävät katsovat ensin H1-otsikon ja siirtyvät lukemaan sisältöä tai jatkavat suoraan seuraavalle otsikkotasolle, eli H2-otsikkoon. Tällöin tavoitteena voi olla tiedon nopea etsiminen joutumatta kahlaamaan koko sisältöä. Jos otsikkotasoja on käytetty oikein ja sisällöt on otsikoitu selkeästi, tieto löytyy nopeasti.

Myös muut käyttäjät hyötyvät selkeistä otsikoinneista. Kukapa meistä ei tykkäisi löytää etsimäänsä nopeasti? Hyvä ja selkeä otsikointi paitsi helpottaa silmäiltävyyttä myös tekee tekstistä keveämmän näköisen.

Otsikoinnista on apua myös hakukoneoptimoinnissa. Hakukoneet lukevat sisältöjä otsikkotaso kerrallaan ja sen perusteella tarjoaa sisältöä hakukoneesta vastauksia etsivälle. Lue lisää sisällön hakukoneoptimoinnista aiemmasta blogikirjoituksestamme.

Saat siis sisällöstä paitsi aiempaa saavutettavampaa myös helpommin luettavaa, kun tarkistat ja korjaat sivustosi otsikkotasot.

2. Lisää kuviin alt-tekstit eli vaihtoehtoiset kuvaukset

Olet ehkä törmännyt joskus tilanteeseen, jossa verkkosivun kuvat eivät lataudu ja kuvan paikalla lukee esimerkiksi kuva1234567. Sen perusteella ei voi juuri päätellä, mitä kuva on esittänyt. Entä jos siinä olisikin lukenut Ruudunlukija on laite, jonka avulla näkörajoitteinen voi selata verkkosivuja? Tässä tapauksessa kuvassa olisi mitä ilmeisemmin ruudunlukija.

Kuvauksista esimerkiksi näkörajoitteiset pystyvät saamaan niistä tarvittavat informaation. Kerro, mitä kuvassa tapahtuu ja hyödynnä sivun tärkeimpiä avainsanoja, sillä kuvaukset vaikuttavat myös löydettävyyteen hakukoneissa. Alla esimerkki kuvasta, joka voisi olla artikkelissa, jossa kerrotaan rakennustyömaalla tarvittavista varusteista.

EI: Rakennusmies

VAAN: Rakennusmies käyttää työmaalla vaadittavia suojavarusteita: suojalaseja ja valjaita.

Saat sisällöstä saavutettavampaan, kun lisäät kuviin alt-tekstit.

3. Luo vuorovaikutteisia pdf-tiedostoja

Verkkosivuilla on usein välttämätöntä olla pdf-tiedostoja. Niissä voidaan tarjota esimerkiksi ehtoja, oppaita tai lomakkeita.

Monet meistä ovat törmänneet tilanteeseen, jossa haluaisi kopioida pdf-tiedostosta tekstinpätkän, mutta kursorilla ei saa maalattua tekstiä. Tällöin kyseessä voi olla valokuvan kaltainen pdf-tiedosto, jossa myös teksti on kuva. Tällöin ruudunlukijaa käyttävät eivät voi selata sisältöä eivätkä siten saa siinä olevaa tietoa.

Vuorovaikutteiset pdf:t ovat rakenteeltaan verkkosivumaisia ja niitä voi navigoida ja lukea apuvälineen avulla. Netistä löytyy useasta lähteestä vinkkejä, miten pdf tallennetaan tai muutetaan vuorovaikutteiseksi.

Mieti aina tarkoin, jääkö jokin tärkeä tieto saamatta, jos se on piilossa pdf-tiedoston sisällä. Laita tärkeä tieto aina mieluummin helposti tarjolle suoraan verkkosivulle. Joskus on kuitenkin välttämätöntä käyttää pdf-tiedostoja – silloin varmista, että ne ovat vuorovaikutteisia ja tällä tavoin saavutettavia.

4. Nimeä linkit ymmärrettävästi

Yksi turhauttavimmista verkon selailukokemuksista on päätyä linkistä sellaiselle sivulle, joka ei vastaa linkissä annettua tietoa. Varsinkin ruudunlukijaa käyttävälle linkkien nimeäminen on tärkeää. Jos linkissä lukee vain klikkaa tästä, ruudunlukijan käyttäjä ei voi nimestä päätellä, mihin linkki vie.

Parempi olisi, että linkissä on selkeä käsky ja viite siitä, mitä linkistä painamalla tapahtuu. Kerro, mitä linkin painamisesta tapahtuu ja mihin linkki vie, jos se vie verkkopalvelusi ulkopuolelle.

EI: Klikkaa tästä

VAAN: Lue lisää selkeäkielisyydestä

Muista myös tarkistaa aina sisältöjen julkaisun jälkeen, että kaikki linkit toimivat!

5. Valitse toimivimmat sisältömuodot

Tarjoa sisältöä monessa eri muodossa, jolloin verkkosivukävijät voivat valita heille sopivimman sisältömuodon. Esimerkiksi henkilö, jolla on näkörajoitteita, voi suurentaa fonttiakokoa, kuunnella sisällön tai hyödyntää ruudunlukijaa.

Nämä sisältömuodot lisäävät saavutettavuutta:

  • teksti, jota voi helposti suurentaa ja pienentää
  • video tai animaatio, joka on tekstitetty
  • kuva ja infograafi, joka selittää kerrottua
  • ääniraita, josta sisällön voi kuunnella

Monet muutkin nauttivat sisällön tekstin sijaan mielummin videolta tai infograafista. Tekstityksestä hyötyvät kaikkia – kuinka monesti olet itse katsonut videota ilman ääntä ja voinut tekstitysten ansiosta nauttia siitä yhtä lailla? Kuulevatkin katsojat nauttivat videosisältöjä ilman ääniä!

Tarvitsetko saavutettavaa sisällöntuotantoa tai apua henkilökunnan kouluttamiseen saavutettavan sisällöntuotannon pariin? Me sekä koulutamme saavutettavasta sisällöntuotannosta että tuotamme saavutettavaa sisältöä.

Ota yhteyttä

Näitä selkokielen periaatteita voit hyödyntää kaikessa kirjoittamisessa

Sisällöntuotanto

Saavutettava digiviestintä

Näillä vinkeillä teet saavutettavaa digiviestintää.

Digimarkkinointi