Twitter- ja Linkedin-mainostaminen Suomessa sopii tietyille toimialoille paremmin kuin toisille. Tämä kysymys nousi esiin joulukalenterikampanjassamme ja tällä kertaa kysyjä on urheiluvälinekauppias, joten hänenä suhtautuisin kyseisiin mainosmuotoihin kriittisesti, miettien tarkkaa strategiaa.

Twitter-mainostus 

Suomen Twitterissä on muihin somekanaviin verrattuna vähän aktiivikäyttäjiä, lähteestä ja laskentatavasta riippuen ainoastaan vajaa 50 000 aktiivikäyttäjää tai vajaa 100 000 aktiivikäyttäjää, mikä tarkoittaa sitä, että verrattuna esimerkiksi Facebookin lähes kahteen ja puoleen miljoonaan suomalaiseen, yleisö on todella pieni ja tarkka kohdentaminen vaikeaa. Tilejä toki suomalaisilla on puolisen miljoonaa, mutta jos he eivät Twitteriä käytä, jäävät mainoksetkin näkemättä.

Jos sen sijaan mainostat kansainväliselle yleisölle, tämä voi olla erinomainenkin paikka mainoksille, koska kansainvälisesti Twitter on hyvin suosittu. Twitterissä on paljon erilaisia mainosmuotoja, ja aivan kuten Facebookissakin, voit uudelleenmarkkinoida esimerkiksi nettisivukävijöille tuotteita. Verkkokauppiaalle tämä on tietenkin luontevaa. Twitterissä voi mainostaa tietyistä aihepiireistä puhuville ihmisille, joten tässä tapauksessa esimerkiksi urheilusta kiinnostuneet ihmiset saadaan helposti kiinni.

Linkedin-mainostus

LinkedInissä liikutaan yritysmaailmassa. Siellä toimii mainokset, jotka on kohdennettu esimerkiksi tietyille ammattiryhmille tai tietyille yrityksille. Jos kysyjänä oleva urheiluvälinekauppias haluaa saada esimerkiksi jälleenmyyjiä tai valmentajia tai vastaavia kiinni, voi olla että kohderyhmä on pienehkö ja tällöin voi taas miettiä voisiko heidät saada kiinni toisilla tavoilla kuin LinkedInistä. Moneen muuhun mainostustarkoitukseen LinkedIn sen sijaan sopii erinomaisesti. B2B-alat, asiantuntija-alat, rekrytointimainokset toimivat LinkedIn-mainoksissa mainiosti.

Pitää huomioida, että LinkedIn-mainostus on toisaalta aika hintavaa, mutta todennäköisesti jos tämä on nimenomaan se kanava, jota kohderyhmäsi käyttää, mainonta on tehokasta. Asiantuntija-aloilla yhden kaupan keskihinta on todennäköisesti vähintään sadoissa euroissa, joten LinkedInin korkeahkot klikkihinnat ovat silti kustannustehokkaita. Kuluttajamyynnissä kaupan keskihinta jää usein matalaksi ja puhutaan ehkä muutamista kympeistä. Tällöin voi kirpaista maksaa yhdestä nettisivulle siirtymisestä useita euroja.

Mainostuskanavavalinta

Mainostat missä kanavassa hyvänsä, pohdi aina panos-tuotos-suhdetta ja sitä käyttääkö kohdeyleisösi kyseisiä kanavia! Asiakkaan ostopolku on oltava myös selvillä. Useimmiten ostos kuitenkin aloitetaan Googlesta. Alla oleva kuva, joka on Apsiksen tekemästä ”Marketing automation handbookista”, kuvaa mielestäni loistavasti asiakkaan ostopolkua ja sitä mikä kanava milläkin hetkellä on tärkein. Voit ladata käsikirjan täältä. Tarpeen alkuvaiheessa nettisivun merkitys korostuu ja ihminen hakee tietoa Googlesta. Jos ja kun mainostetaan sosiaalisessa mediassa, tehokkainta onkin mainostaa ihmisille, joille olet jo jotenkin tuttu tai ainakin pitää ymmärtää missä vaiheessa ostopolkua ihmiset ovat.

Ennen kaikkea mainonnan yhteydessä on ymmärrettävä missä oma kohderyhmä on, mitä mediaa he kuluttavat. Ensin kannattaa tutkia vaikkapa se, mistä nykyisin ihmiset nettisivuillenne tulevat. Jos et tiedä miten tämä tapahtuu, lue blogimme Google Analyticsin käyttämisestä tavoitteelliseen markkinointiin.